Kasvillisuus ja eläimistö (9) - Aavikkoa, vuoristoa ja uhanalaisia eläimiä

Alueellamme voi tavata monenlaista eläimistöä ja kasvillisuutta - aina Gobin aavikolta Himalajan vuoristolle. Kuvassa Gobin aavikon sijainti suhteessa Mongoliaan, Kiinaan sekä Himalajan vuoristoon.
             

Gobin aavikon eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, aasianvilliaasi, przewalsinhevonen (_przewals_?!), imartelvan nimen omaava kuhertajagaselli, mongolian gaselli ja gobinkarhu. Nämä kaikki ovat sopeutuneet hyvin kuivaan ja lämpötilaltaan suuresti vaihtelevaan ilmastoon, mm. vahvan rakenteensa ansiosta ja ravintonsa puolesta.

Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin on enimmäkseen kivikkoista, soraista ja kallioista. Hiekkadyynejä ei karulla Gobilla niinkään runsaasti tavata, sillä ne kattavat vain noin kolme prosenttia aavikosta. Pohjavettä löytyy runsaasti, ja maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa, riippuen alueesta tai katsojan värisilmän tarkkuudesta. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa kasvaa altaissa ja vuorten alarinteillä. Gobin kasvillisuus on kuitenkin melko niukkaa, sillä Gobissa elää vain noin 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä, mikä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa. Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot revonhäntäkasvit, savikkakasvit, tyräkkikasvit, heinäkasvit, tatarkasvit ja portulakkakasvit.

Koska Himalajan vuoristo kattaa laajan alueen Kiinasta sekä muualta Aasiasta ja sen korkeusvaihtelut ovat suuria, myös alueen eliökunta on suhteellisen suuri. Kaikkihan on suhteellista, heh. Sekä kasvillisuuteen että eläimistöön vaikuttavay eri korkeuksissa vallitsevat ilamsto-olosuhteet, mereisyys ja mantereisuus. Alueella elää tuhansia kasvi-ja eläinlajeja. Ihmisen tulo alueelle on saattanut hyvin monet eliölanjit sukupuuttoon tai uhanalaisiksi. Hyvin yleisiä kasveja Himalajan korkeilla vuorilla ovat jäkälät, sammalet ja muut vuoristoalueiden tyypillisimmät vuoristokasvit.
Himalaja on suurimmaksi osaksi nuorta poimuvuoristoa, jonka menossa mukana on myös maapallon korkein vuori, Mount Everest. Korkeimmilla Himalajan vuorilla ei eläimiä näy lumen, sään sekä lämpötilan takia, mutta alempana, missä lunta ei ole koko vuotta, asuu monia erilaisia Himalajan erilaisiin ilmastoihin ja säihin tottuneita eläimiä, riippuen tietenkin korkeudesta ja ravinnon saatavuudesta. Korkeimmilla alueilla asuu harvoin lihansyöjiä ja harvoja uhanalaisia lajeja ihmisten metsästyksen takia. Jakki on yksi parhaiten menestyvistä eläimistä korkealla vuoristossa, joka koostaan huolimatta on ketterä härän ja lehmän tapainen karvainen heppu (sounds scary). Muita "yleisesti" tavattavia eläimiä Himalajan vuoriston alemmissa osissa ovat aasiannorsut, apinat sekä tiikerit.

 

(Weheartit, hakusana tiger)

Alla karkeasti kasvillisuutta havainnollistava kartta:

(Google kuvahaku/aasian kasvillisuuskartta)

Ja koska kyseessähän piti olla 'lyhyt' katsaus tähän aihepiiriin, varmistaaksemme varmasti ylittäneemme sen rajan, kerrotaanpa vielä muiden, pienempien alueiden eläimistöstä ja kasvillisuudesta:

Esimerkiksi Etelä-Korean vuoristoisen kasvillisuuden hyödyntävät sinne sopeutuneet, pohjoismaissakin tutut eläimet, kauriit, fasaanit, ilves ja ruskea karhu. Siellä tavataan myös tiikereitä, mutta kaikki näistä kyseisistä eläimistä on kyseisen valtion alueelta lähes kadonneet niiden elinalueiden tuhoutumisen myötä. 

Eteläisimmillä alankoalueilla korean niemimaalla ja Koillis-Kiinassa (harvemmin kylläkin), sanotaanko nyt että esiintyISI näitä fiktiivisiltä satueläimiltä kuulostavia eläimiä kuten kauluskarhuja, aromyyriä ja hyvin harvinaista keijupittaa. (Kyllä, keijupitta.)

Nyttemmin suurin osa on kuollut tai sukupuuton partaalla. 

Alueemme kasvillisuus ja eläimistö on siis selkeästi monimuotoista ja vaihtelevaa, mikä itsestäänselvästi johtuu kaikesta, mikä nyt vain maantieteellisesti voi johonkin vaikuttaa eli pinnanmuodot, meret, tuulet, sijainti yms. Alueen luonto ja eläimistö on paikoittain erittäinkin eksoottinen näin suomalaisen näkökulmasta (Keijupitta. Seriously.), mutta sieltä löytyy myös meillekin tuttuja eläimiä. Kasvillisuutta tuskin moni suomalainen nykynuori tunnistaa edes omalta pihaltaan, joten ei siitä sen enempää.