Valaistusvyöhykkeet (3) ja lämpöolot (4) - Hämärä tulee hiipien

VALAISTUSVYÖHYKKEET:

Itä-Aasia kuuluu lähes kokonaan (pohjoiselle) keskileveyksien valaistusalueelle, eli pohjoisen napapiirin (66,5 astetta) ja kravun kääntöpiirin (23,5) välille. Aivan eteläisimmät alueet Kiinasta ovat tropiikin ja keskileveyden rajalla, osittain jopa tropiikin puolella. Riippuu, kuinka paljon pilkkua viilataan.

Valoisuusajat vaihtelevat vuodenaikojen välillä, eivät tosin läheskään niin paljon kuin esim. Suomessa.

Alueellamme on aamulla ja illalla pitkään hämärää, eikä aurinko paista koskaan zeniitistä. (Paitsi Kiinan aivan eteläisimmät osat) Hämäryysajat kasvavat, mitä pohjoisemmaksi alueellamme menee. Aurinko ei koskaan myöskään paista kahta vuorokautta putkeen tai jätä nousematta kahden yön välillä. Alueellamme ei siis ole kaamosta tai yötöntä yötä.

(Google kuvahaku/valaistusvyöhykkeet)

LÄMPÖOLOT:

Kuten kartasta näemme, Itä-Aasia kuuluu pääsääntöisesti kahteen lämpövyöhykkeeseen: Eteläiset osat ovat subtropiikin (kylmin kk 10-18 celsiusta) alueella ja pohjoiset osat kuuluvat lauhkeaan vyöhykkeeseen (lämpimin kk >10 celsiusta ja kylmin kk <10 celsiusta). 

(Google kuvahaku/ lämpövyöhykkeet)

Tämä puolestaan johtuu alueemme sijainnista suhteessa päiväntasaajaan, sillä alueemme eteläisimmät osat sijaitsevat Kravun kääntöpiirillä, joka on lähempänä päiväntasaajaa kuin pohjoisemmat alueet ja tästä syystä lämpimämpi alue kuin muut Itä-Aasian alueet.

 Pohjoisempi alue puolestaan kuuluu Lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen, johtuen suuremmasta etäisyydestään päiväntasaajaan on viileämpi. 

Muita syitä ovat myös alueen mereisyys ja/tai mantereisuus, joka tässä tapauksessa vaikuttaa Kiinan ja Korean rannikkoalueisiin, toisin sanoen alueemme Itäosiin, joissa on hieman lauhkeampi ilmasto kuin sisämaassa, merivirrat, kuten Kurosivo lämmin merivirta Itä-Aasian Kaakkoispuolella, pinnanmuodot eli tässä tapauksessa Tiibetin ylänkö ja Himalajan vuoristo. Myös tuulet ja pilvisyys vaikuttavat lämpötilaan, varsinkin, kun alueemme sijaitsee hepoasteiden korkeapaineen alueella, joten siihen vaikuttavat Koillispasaatit. Näistä lisää kyseisiin aiheisiin paneutuvissa postauksissa, mutta koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei niitä voi jättää lämpötilastakaan puhuttaessa mainitsemasta.

Sijainti (1) ja sen merkitys & aikavyöhykkeet (2) - Missä mennään ja milloin mennään?

SIJAINTI:

Sijainti oikeastaan vaikuttaa kaikkeen, mitä alueella maantieteellisesti tapahtuu. Onko kostea vai kuiva ilmastotyyppi? Minkälainen on keskiverto lämpötila? Sademäärä? Nämä ovatkin osa tarkasteltavia kohteitamme, ja siksi ennen niitä on hyvä tietää mikäs muukaan kuin sijainti ja sen merkitys.

Kysessähän on siis Itä-Aasian mannerosat, eli toisin sanoen jätämme saarivaltion nimeltä Japani tästä tutkimuksesta kokonaan pois. Kyseessä ei kuitenkaan ole aivan merkityksetön syy tähän, vaan pyrimme nimenomaan tarkastelemaan Itä-Aasian manneralueita selkeyden vuoksi. Koska Japani on helposti pois rajattavissa, sen myöskin teemme.

 Alueemme pitää koko Aasian valtiorikkaudesta huolimatta vain 6 valtiota: Kiina, Hongkong, Macao Mongolia, Pohjois-Korea ja Etelä-Korea. Joissakin tapauksissa alueeseen luetaan myös seitsemäntenä Nepal, mutta koska lähteet ovat ristiriidoissa keskenään, asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja internetin kautta hankittu informaatio on tunnetusti alemmalla tasolla pätevyyden kannalta kuin kirjat, jätämme Nepalin nyt Itä-Aasian mannerosat 
-alueesta ulos. Voisiko sanoa, että karsinta tähän tutkimukseen pääsystä valtioilla on kova. Heh.

 Mutta koska tutkimukseemme eivät oikestaan vaikuta valtioiden rajat, ei sillä ole merkitystä juuri ollenkaan.

Mutta aiheeseen: Itä-Aasian mannerosat sijaitsevat 46°N, 18°N ja 134,5°E, 75°E koordinaattien rajaaman neliön sisällä blogin sivun oikesta reunasta löytyvän kuvan näyttämällä tavalla.

Kokonaisuudessaan siis Venäjän alapuolella, Japanin länsipuolella ja yllätys yllätys, Kaakkois-Aasian pohjoispuolella.

Kuten koordinaateista ja kuvasta näemme, alueemme sijaitsee Pohjoisella pallonpuoliskolla ja Itäisellä pallonpuoliskolla. Alueen rannikkoa ympäröi Tyyni valtameri, tarkemmin sanottuna Japaninmeri, Keltainen meri sekä Itä- ja Etelä-Kiinan meri.

Mitä tämä sijainti merkitsee? - AIKAVYÖHYKKEET:

 Sijainnista voidaan muun yleistiedon, tiedonlähteiden ja maalaisjärjen avulla päätellä hyvinkin paljon asioita. Sen takia se onkin hyvä käsitellä näin alussa, koska se on pääasia kaikkia maantieteellisiä tapahtumia ja olosuhteita tarkastellessa.

  Sijainnistaan ja koostaan johtuen alueellamme on käytössä kolme eri aikavyöhykettä, +7 (Mongolian länsiosat),+8 (Muu Mongolia, Kiina, Macao ja Hongkong) ja +9 (Pohjois- ja Etelä-Korea).

Alue sijaitsee Lontoon aikaan nähden kaukana idässä, "nousevan auringon" puolella. Siellä ollaan siis ajassa edellä, tässä tapauksessa 7-9h. 

Itä-Aasian mannerosat: Tutkimus käyntiin

Tässä blogissa kerromme GE01.L kurssityönä Itä-Aasian mannervaltioista maantieteellisestä näkökulmasta. Jos sinua ei kiinnosta maantiede tai Itä-Aasia, nyt olisi hyvä hetki vielä poistua sivulta.

Jos kuitenkin kiinnostaa, olet tylsistynyt, et tiedä mitään kyseisestä aiheesta, seuraat blogia tai etsit tietoa Itä-Aasiasta, kannattaa lukea eteenpäin.
 Tutkimme siis kyseisestä maantieteellisestä alueesta mm. sademääriä, sijaintia, aikavyöhykkeitä, ilmastoa, kasvillisuutta, ympäristöä, luonnon olosuhteita, pinnanmuotoja ja kaikkea, minkä voi sijoittaa Itä-Aasian ja maantiedon yhteisen otsikon alle.

Tässä vaiheessa myös varoitus: kurssin loputtua blogi saatetaan poistaa olosuhteista riippuen, joten ei ole suositeltavaa ja mielekkyysperiaatteesi mukaista tulla riippuvaiseksi blogistamme, vaikka se ymmärrettävästi hyvin mielenkiintoinen tulisikin olemaan.

Seuraavassa, eli ensimmäisessä tietoon syventyvässä postauksessa alkaa itse tutkimus ja tietojen käsittely, tämä puolestaan oli pehmeä lasku Itä-Aasian mannerosien maantieteellisen maailman tutkimukseen.