Endogeeniset ilmiöt (10) - Himalaja

Alueemme endogeenisistä ilmiöistä suurimpana ja mahtavimpana kohoaa Himalaja, joka on siis syntynyt endogeenisen ilmiön, litosfäärilaattojen liikkeen takia, kun Intian laatta työntyy Euraasian laattaa vasten aiheuttaen alityöntövyöhykkeen. Näin syntyi pikkuhiljaa kohoten poimuvuoristo, joka luokitellaan vanhaksi, koska aikaa buorten syntymisestä on jo kulunut niin kauan, että vuoristo on siirtynyt litosfäärilaattojen kohtaamiskohdalta keskemmälle laattaa. Emsisilmäyksellä vuoristoa voisi luulla nuoreksi poimuvuoristokso, sillä Himalajan vuoret ovat terävähuippuisia. Himalajalla sijaitsee maapallon korkein poimuvuori, Mount Everest.

Alueellamme ei sijaitse monia aktiivisia tulivuoria, eikä litosfäärilaattojen saumakohtia, vaikka Himalajaa siellä onkin. Maanjäristyskohtia tavataankin alueemme itä- ja keskiosissa Himalajan alueella ja Tiibetissä sekä aivan läntisellä rannikolla Kiinan edustalla. Lähteiden mukaan Kiinan ja Venäjän rajan läheisyydessä Amur joen kohdalla on muutama tulivuori. Nämä johtuvat litosfäärilaattojen saumakohdista ja maanjäristyksissä etenevistä aalloista.

Litosfäärilaattojen kulku alueellamme on melko yksiselitteistä: alueemme sijaitsee kokonaan Euraasian laatan päällä, mikä kuitenkin on kosketuksissa niin Tyynenmeren, Intian, Antarktiksen, Indonesian, Arabian, Australian, Pohjois-Amerikan kuin Afrikankin laatan kanssa. Toisin sanoen se on iso. Erittäin iso. Meidän alueemme endogeenisiin ilmiöihin vaikuttaa kuitenkin pääasiassa Intian laatta, joka siis työntyy Euraasian laattaa vasten. 

Alueemme kuvina

Vähän visuaalista kevennystä tiiviiseen tietopakettiin

 

  

Kasvillisuus ja eläimistö (9) - Aavikkoa, vuoristoa ja uhanalaisia eläimiä

Alueellamme voi tavata monenlaista eläimistöä ja kasvillisuutta - aina Gobin aavikolta Himalajan vuoristolle. Kuvassa Gobin aavikon sijainti suhteessa Mongoliaan, Kiinaan sekä Himalajan vuoristoon.
             

Gobin aavikon eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, aasianvilliaasi, przewalsinhevonen (_przewals_?!), imartelvan nimen omaava kuhertajagaselli, mongolian gaselli ja gobinkarhu. Nämä kaikki ovat sopeutuneet hyvin kuivaan ja lämpötilaltaan suuresti vaihtelevaan ilmastoon, mm. vahvan rakenteensa ansiosta ja ravintonsa puolesta.

Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin on enimmäkseen kivikkoista, soraista ja kallioista. Hiekkadyynejä ei karulla Gobilla niinkään runsaasti tavata, sillä ne kattavat vain noin kolme prosenttia aavikosta. Pohjavettä löytyy runsaasti, ja maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa, riippuen alueesta tai katsojan värisilmän tarkkuudesta. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa kasvaa altaissa ja vuorten alarinteillä. Gobin kasvillisuus on kuitenkin melko niukkaa, sillä Gobissa elää vain noin 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä, mikä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa. Gobin kasvillisuutta luonnehtivat kasviheimot revonhäntäkasvit, savikkakasvit, tyräkkikasvit, heinäkasvit, tatarkasvit ja portulakkakasvit.

Koska Himalajan vuoristo kattaa laajan alueen Kiinasta sekä muualta Aasiasta ja sen korkeusvaihtelut ovat suuria, myös alueen eliökunta on suhteellisen suuri. Kaikkihan on suhteellista, heh. Sekä kasvillisuuteen että eläimistöön vaikuttavay eri korkeuksissa vallitsevat ilamsto-olosuhteet, mereisyys ja mantereisuus. Alueella elää tuhansia kasvi-ja eläinlajeja. Ihmisen tulo alueelle on saattanut hyvin monet eliölanjit sukupuuttoon tai uhanalaisiksi. Hyvin yleisiä kasveja Himalajan korkeilla vuorilla ovat jäkälät, sammalet ja muut vuoristoalueiden tyypillisimmät vuoristokasvit.
Himalaja on suurimmaksi osaksi nuorta poimuvuoristoa, jonka menossa mukana on myös maapallon korkein vuori, Mount Everest. Korkeimmilla Himalajan vuorilla ei eläimiä näy lumen, sään sekä lämpötilan takia, mutta alempana, missä lunta ei ole koko vuotta, asuu monia erilaisia Himalajan erilaisiin ilmastoihin ja säihin tottuneita eläimiä, riippuen tietenkin korkeudesta ja ravinnon saatavuudesta. Korkeimmilla alueilla asuu harvoin lihansyöjiä ja harvoja uhanalaisia lajeja ihmisten metsästyksen takia. Jakki on yksi parhaiten menestyvistä eläimistä korkealla vuoristossa, joka koostaan huolimatta on ketterä härän ja lehmän tapainen karvainen heppu (sounds scary). Muita "yleisesti" tavattavia eläimiä Himalajan vuoriston alemmissa osissa ovat aasiannorsut, apinat sekä tiikerit.

 

(Weheartit, hakusana tiger)

Alla karkeasti kasvillisuutta havainnollistava kartta:

(Google kuvahaku/aasian kasvillisuuskartta)

Ja koska kyseessähän piti olla 'lyhyt' katsaus tähän aihepiiriin, varmistaaksemme varmasti ylittäneemme sen rajan, kerrotaanpa vielä muiden, pienempien alueiden eläimistöstä ja kasvillisuudesta:

Esimerkiksi Etelä-Korean vuoristoisen kasvillisuuden hyödyntävät sinne sopeutuneet, pohjoismaissakin tutut eläimet, kauriit, fasaanit, ilves ja ruskea karhu. Siellä tavataan myös tiikereitä, mutta kaikki näistä kyseisistä eläimistä on kyseisen valtion alueelta lähes kadonneet niiden elinalueiden tuhoutumisen myötä. 

Eteläisimmillä alankoalueilla korean niemimaalla ja Koillis-Kiinassa (harvemmin kylläkin), sanotaanko nyt että esiintyISI näitä fiktiivisiltä satueläimiltä kuulostavia eläimiä kuten kauluskarhuja, aromyyriä ja hyvin harvinaista keijupittaa. (Kyllä, keijupitta.)

Nyttemmin suurin osa on kuollut tai sukupuuton partaalla. 

Alueemme kasvillisuus ja eläimistö on siis selkeästi monimuotoista ja vaihtelevaa, mikä itsestäänselvästi johtuu kaikesta, mikä nyt vain maantieteellisesti voi johonkin vaikuttaa eli pinnanmuodot, meret, tuulet, sijainti yms. Alueen luonto ja eläimistö on paikoittain erittäinkin eksoottinen näin suomalaisen näkökulmasta (Keijupitta. Seriously.), mutta sieltä löytyy myös meillekin tuttuja eläimiä. Kasvillisuutta tuskin moni suomalainen nykynuori tunnistaa edes omalta pihaltaan, joten ei siitä sen enempää.

 

Ilmasto (8) & merivirrat (6) - Kuumaa ja kylmää, Köppeniä ja Koshiota

(Google kuvahaku/ilmastokartta)

Alueellamme on pääasiassa kolmea erilaista ilmasto-oloa: Kiinan luoteisosissa ja Mongolian Eteläosissa olevaa aroilmastoa, alueemme Itärannikolla kuivatalvista metsäilmastoa sekä Kiinan Kaakkois- ja Eteläosissa kosteanlauhkeaa ilmastoa.

Alueen ilmasto-olosuhteet vaihtelevat hyvinkin paljon pinnanmuotojen, kravun kääntöpiirin korkeapaineen, mereisyyden ja mantereisuuden takia. Esimerkkinä kahden eri ilmaston edustajat, Wei Hsien ja Mandalgovi:

Ilmastodiagrammi Wei Hsienistä, Kiinasta, joka sijaitsee Pekingistä kaakkoon, lähellä rannikkoa. (Excel, Niko)

Kuten diagrammista varmasti näette, Wei Hsien sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, aivan kuten koko muukin alueemme. Wei Hsien myös sijaitsee Kiinan Itärannikolla, mikä ilmenee diagrammista siten, että talvet ovat suhteellisen leutoja, mutta meri-ilmastosta ei vielä voida puhua. Toinen rannikkosijainnin paljastava tekijä on sademäärä. Kun verrataan alempaan ilmastodiagrammiin (Mongolia), voidaan huomata, että Wei Hsienissä sataa paljon enemmän vuosittain. Myös lämpötilan vaihtelut ovat pienempiä Wei Hsienissä. Tosin Kiina myös sijaitsee lähempänä päiväntasaajaa kuin Mongolia, mutta tässä tapauksessa mereisyys ja mantereisuus vaikuttavat paljon enemmän. Alueella on selkeät vuodenajanvaihtelut, vuoden keskimääräinen ylin lämpötila on Heinäkuussa, 27 celsiusta. Alin puolestaan on Tammikuussa,-3 celsiusta. 

 Vaikka vuoden ylin sademäärä onkin Heinäkuussa ja silloin sataa selkeästi paljon enemmän kuin talvella (vrt. Helmikuu), ei Aasian monsuunituulet yllä aivan Wei Hsieniin asti. Hepoasteiden korkeapaine tosin vaikuttaa, samoin Kuroshion merivirta, joka tuo lämmintä merivettä kyseiseen kohtaan Kiinan rannikosta. Alue kuuluu kuivatalviseen metsäilmastoon.

Toinen ilmastogrammi on Mandalgovista, Mongoliasta, Ulan Batorista (pääkaupunki) Etelään. (Excel, Heli) Ja koska luultavasti kukaan ei todellakaan tiedä missä se sijaitsee, alhaalla kartta alueesta. 

(Kuvahaku/mandalgovi map)

Mandalgovin ilmasto on erittäin kuiva, mantereinen ja lämpotilat vaihtelevat vuoden aikana suhteellisen paljon. Kylmät talvet ja suhteellisen lämpimät kesät johtuvat alueen sijainnista mantereen keskellä. Alueella on myös keskimääräisesti viileämpää kuin Wei Hsienissä, sillä alue sijaitsee kauempana päiväntasaajasta, pohjoisemmassa, joten siellä on viileämpää. Myöskään merivirrat eivät pääse vaikuttamaan alueen ilmastoon, sillä rannikolle on Mandalgovista matkaa. Alueella sataa erittäin vähän, eniten sataa Heinäkuussa ja silloinkin vain n. 44mm. Tästä voimme muiden diagrammin tietojen ohella myös huomata, että Mandalgovihan sijaitsee Gobin autiomaassa.

 Mannerilmaston vuoksi alue siis omaa hieman suuremmat lämpötilaerot kuin Wei Hsien - 

Alue sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä ja kuuluu aroilmastoon.

Ja kuten näin ihmisaivojen hämmästyttävän aivokapasiteetin avulla olettekin jo huomanneet tämän kyseisen alueeseemme tärkeimmin vaikuttavan merivirran, voidaan se tähä loppuun vielä selkeyden vuoksi summata:

(Kuvahaku/merivirrat kartta)

Pohjoinen päiväntasaajan merivirta muuttuu Filippiinien Itäpuolella Kuroshion lämpimäksi merivirraksi, joka tuo näin lämpöä Kiinan Itä- ja Kaakkoisrannikolle. Merivirta vaikuttaa lähinnä lämpötiloja tasapainottavasti ja lämmittävästi rannikon tuntumassa.